Hej ni alla!

Första dagen i Stockholm. Sää: pilvistä ja harmaata, +4 astetta ja olematon lumi sulaa hetkessä kokonaan pois. "Sinnekö jäit, talvi?"

"Kamala lähteä, mutta mukava mennä" - ajatuksella lähdin kotoa. Turvallista oli kuitenkin tulla, kun vuokranantaja tuli lentokentälle vastaan. Kajaanilaiset naiset ovat näköjään lähteneet maailmalle, kun sekä Lontoon että Tukholman vuokranantajani ovat sieltä lähtöisin. Mukavia ja kultaisia naisia molemmat.

Vähän on hölmö olo päivän vanhana tukholmalaisena. Muutamassa tunnissa aivan uudessa ympäristössä aivan uusien ihmisten keskellä. Kävellessäni kauppaan tajusin, ettei minulla ole harmainta aavistustakaan siitä, minkä nimisiä ruokakaupat ovat Ruotsissa. Enpä tiedä paljon muustakaan.

Pääsin heti myös kieliepämukavuusalueelle. Enemmän ymmärrän kuin puhun ja siltikään en läheskään kaikkea. Kaupan kassalla tuli pieni kömmähdys, kun en heti ymmärtänyt myyjää ja otin kortin pois lukijasta, vaikka olisi pitänyt painaa nappia vielä toisen kerran (ei meillä Suomessa...).
Täältä tullaan kielikylvyt ja -kurssit!

"Villasukka lähimmäiselle 2015"- projektin osa 1 Tuliaisvillasukat. Tukholman  pitkien välimatkojen ja tulevien lukuisten julkisissa vietettävien tuntien aikana aion antaa puikkojen heilua.

Sanakirja, kouluvihko, villasukkakirja, päiväkirja ja juoksukirja. Tiivistävät aika kattavasti odotukseni tästä keväästä. Mielellään vielä ihmissuhteita ja valokuvaamista koulun, kielen opiskelun, käsitöiden ja urheilun lisäksi niin on, mitä kirjoittaa päiväkirjaan.