keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Ruotsalaispellet


Kyllä minä niin mieleni pahoitin. Kyllä ei hommat toimi, jos kaikki on yhden naurettavan numerosarjan varassa. Nimittäin svensk personnummerin. Kyllä ei saa internettiä huoneeseensa, vaikka kuinka soittaisi ja odottaisi aina pyydetyn viikon, kun ei ole tätä typerää numerosarjaa. Ja minä pöljä menin puhelimessa möläyttämään tuon maagisen sanayhdistelmän "ingen personnummer". Ei olisi sitä pitänyt sanoa, vaan se olisi pitänyt sanoa, että vuokraan yliopistolta ja että SSSB on taloyhtiön omistaja. Kyllä herkemmästäkin mielensä pahoittaa, kun pomputellaan kuin tennispalloa kollegalta toiselle ja annetaan puhelinnumeroita mihin soittaa ja kovasti pahoitellaan, että ei voida rekisteröidä kun ei ole tätä henkilönumeroa. Tunnin yhteensä jonotin ja odotin. Yritin sanoa, että viime viikolla numerojono ei ollut ongelma ja naisen silloin sanoneen, että internetin saisin vasta 11. helmikuuta alkaen. No, eivät voineet sitä minulle laittaa vaan siirsivät puhelun taas uudelle kollegalle. Tunnin jälkeen luovutin ja soitin uudelleen englanniksi ja kysyin, että onko ongelma ruotsin kielessä kun kämppäkaverit saavat nettejä, mutta minä en. Kävi ilmi, että ongelma ei ole henkilönumerossa vaan siinä, että nettiyhtiö on tänään vaihtumassa ja asiat siksi sekaisin. No, soitan loppuviikosta uudestaan (ruotsiksi) enkä mainitse sanaa "personnummer" kertaakaan. Kyllä en tällasesta tykkää. Kyllä eikä ruotsinkielen itsetuntoni ainakaan vahvistunut.

Toisen kerran mieleni pahoitin uimahallissa. Kyllä ei ole kivaa kun joutuu samalle radalle ylimielisen ja nopean ruotsalaispellen kanssa, joka vetää kahden sadan metrin vauhtivetojaan muista piittaamatta. Kyllä monta kertaa nielaisin vettä kun tulin puristetuksi Pellen ja seinän väliin. Totta Ruotsinkin kuuluu saada omistaa nopeat uimarinsa, mutta siitä saisi rutkasti lisäpisteitä, jos edes yrittäisi huomioida muut uimarit radalla.

On kai päivänselvää, että otin valokuvat jo aikaisemmin aamulla.

4 kommenttia:

  1. Tätä sun blogia on tosi kiva lukea!😊

    VastaaPoista
  2. Harmi sinänsä, että kirjotat näinkin vakavasta aiheesta hauskasti. Ei muuten pysy pokka, eikä nauru kurkussa!:D

    VastaaPoista
  3. Voitte kuvitella, että pahimmassa turmeluksessa 50 min kohdalla ei käynyt pienen mielen vieressäkään ajatus, että tästä kurjuudesta voisi vielä myöhemmin vetää vitsiä. Jälkinauraminen on yllättävän kivaa!

    VastaaPoista
  4. Thänks kepe! :D Mun täytyy melkeen ruveta lukeen mielensäpahoittajia, jos ne on puoleksikaan yhtä hauskasti kirjotettu ku tää teksti.
    p.s. Ihan mielissään käyn täällä lukemassa sun kuulumisia tasaisin väliajoin!

    VastaaPoista